Ti 22.11.
Uravarjostus eli job shadow-jaksoni suuntautui Tanskan länsirannikolle Rinkøbing-Skjernin
kuntaa. Kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen väki oli tullut tutuksi Erasmus+ –
rahoitteisessa CultureUp!-hankkeessa, jossa vaihdoimme hyviä käytänteitä maaseutualueiden
kulttuuritoiminnan kehittämisestä. Olin vuosi aiemmin vieraillut Rinkøbingissä kyseisen
hankkeen kokouksessa ja päättänyt, että tänne haluan vielä palata seuraamaan tarkemmin
kollegojen työtä ja vaihtamaan ajatuksia meitä yhdistävistä aiheista. Sastamala ja
Rinkøbing-Skjernin ovat molemmat maaseutupainotteisia kuntaliitoskaupunkeja, joille
lukuisat kylät ja haja-asutusalue tuovat oman riemunsa ja riesansa asukkaiden
osallistamisessa kulttuurin ja vapaa-ajan toimintaan.
Matkani alkoi lennolla Tanskan Billundiin, missä Per Høgh Sørensen, Rinkøbing-Skjernin
kulttuuri- ja vapaa-ajanjohtaja oli minua vastassa. Ajoimme Perin luo No-nimiseen kylään,
missä illallisseuraamme liittyi myös kulttuurintuottaja Dina Abu Hamdan. Pääsin illallisen
valmistuksen ja syömisen lomassa heti mukaan keskusteluihin Vinterlys-valofestivaalin
valmisteluista. Illan päätteeksi Dina ajoi minut Rinkøbingin keskustan kupeessa sijaitsevan
Brogårdenin taiteilijaresidenssiin, jonne majoittauduin. Residenssi oli otettu käyttöön
edellisenä keväänä, ja toiminta ja tilat olivat vielä kehitysvaiheessa. Vanhaan maalaistaloon
kunnostettu residenssi palveli jo kuitenkin nyt mainosti majoitus- ja kokoustilana.
Ke 23.11.
Ensimmäinen varjostuspäivä alkoi Vinterlys- valofestivaalin kokouksella Brogårdenin taiteilijare-sidenssissä. Kokouksen alussa nautittiin aamupalaa, jonka aikana kokouksen osallistujat esittäytyivät minulle ja kertoivat roolistaan festivaalin tuotannossa ja kaupungin kulttuuritoimessa.
Vinterlys-valofestivaali 19.-26.2.2023
- Toteuttajana kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajantoimi
- Rahoitus saadaan kunnalta ja yksityiseltä sektorilta suhteessa 50%-50
- Tapahtumapaikka on metsässä, mikä tekee tästä poikkeuksellisen valofestivaali Euroopan mittakaavassa.
- Sisällöntuotantoon osallistuvat useat julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, kuten juoksuseura, partiolaiset ja kirjasto. Esimerkiksi partiolaiset pitävät leirinuotiota tapahtumametsässä sovittuna ajankohtana.
- Rahoitusta on haettu säätiöistä tähän mennessä 200 000 DKR, toiveissa saada vielä 100 000 DKR kahdesta muusta säätiöstä. 100 000 DKR rahoitus on luvassa myös valtakunnallisesta, julkisesta taidesäätiöstä.
- Haasteena sähkön saanti koko tapahtuma-alueelle. Pohdittiin Vestas-tuulivoimalayrityksen mahdollisuutta osallistua energiantuotantoon. Tuuli olisi hyvä vihreä ratkaisu sähkö kuluttavan valofestivaalin energianlähteeksi. Myöhemmin sain kuulla, että Vestas lähti mukaan sponsoroimaan tapahtumaan ja mahdollisti tuulienergian käytön.
- Keskustelimme vaikuttavuuden mittaamisen haasteista: ideoitiin hauska, valofestarin tee-maan liittyvää palautteenkeruuta. Määrällistä vaikuttavuutta on helppo mitata, mutta miten osoittaa tapahtuman vaikutus osallistujien hyvinvointiin tai paikkakunnan elinvoimaan ja tunnettuuteen?
Seuraavaksi osallistuin nuorten Offtrack-taidefestivaalin palaveriin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Perin, Kulturskolen rehtori Prebenin ja kolmen tapahtumaa tuottavan nuoren kanssa. Nuoret edustivat nuorison taide- ja kulttuuritoimintaa edistää Show Up (https://www.showup.dk/) -yhdistystä.
- Offtrack on kiertävä taidefestivaali, jotka Show Up-yhdistys koordinoi. Tapahtuma tuodaan kaupunkiin ja toteutetaan yhteistyössä paikkakunnan kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen kanssa.
- Show up-toiminnan tavoitteen on saada paikalliset nuoret osallistumaan ja innostu-maan oman festarituotannon aloittamisesta
- Festareilla houkuttimena on musiikki ja bändit, sen mukana tulee ihmisiä, jotka altis-tetaan muullekin kulttuuriannille, jonka pariin he eivät ehkä muuten hakeutuisi.
- Viime vuoden tapahtumassa oli noin 3000 kävijää.
- Kokouksessa pohdittiin festivaalipaikkaa, toiveissa oli sekä sisä- ja ulkotilaa festari-tunnelman luomiseksi.
- Päivällä tapahtuma on päihteetön, illalla myös baari avautuu
- Keikkojen lisäksi ohjelmassa on työpajoja, mm. autojen graffittimaalausta.
- Pohdittiin tapahtuma ajankohtaa, elo- vai syyskuu? Ennen vai jälkeen koulujen alun?
- Toiveena bussikuljetusten järjestämien ympäryskylistä.
- Tavoitteena paikallisten nuorten osallistaminen festarin suunnitteluun ja toteutukseen.
Kokouksen jälkeen nuoret lähtivät yhdessä Perin ja Prebenin kanssa katsomaan mahdollista tapahtumapaikkaa.
Illalla osallistuin lasten ja nuorten lyhytelokuvafestivaali Filmfest i vest -gaalaan elokuvateatteri Kinossa.
Elokuvat kuvattiin koulussa järjestetyissä työ-pajoissa, joita koulujen omat opettajat pitivät saamiensa ohjepakettien mukaisesti. Osallistuminen elokuvantekoon oli haluttu tehdä helpoksi elokuvan kestoa ja sisältöä rajaavien yhteisten raamien avulla. Tapahtuman toteutus oli mainio:
- Elokuvat tehneille nuorille jaettiin ovella VIP-kaulanauhat ja heidät valokuvattiin punaisella matolla, tummat lasit päässä seisovan ”turvamiehen” jöröttäessä vieressä.
- Lämpiössä elokuvantekijöille jaettiin pähkinäkupit ja kuohujuomat.
- Tapahtumassa ei ollut kuitenkaan gaalan pukukoodia, vaan lapset ja nuoret vanhempineen tulivat paikalle hyvin arkisissa vaatteissa.
- Toimittajan ja kuvaajan roolissa olevat nuoret kiersivät tekemässä videohaastatteluja elokuvantekijöitä.
- Elokuvasalissa Kulturskolen oppilaat soittivat marimba-musiikkia elokuvaväen ja perheenjäsenien kävellessä sisään.
- Shown juontajina olivat smokkeihin pukeutuneet kulttuurijohtaja Per ja ihan oikea elokuvatuottava Janik.
- Kunkin kategorian voittajatiimin nimi löytyi juhlallisin menoin avatuista kultaisista kirjekuorista ja voittajille jaettiin lavalla hienot palkintopystit. Juontajat myös haastattelivat voittajia lavalla.
- Show oli hienosti rakennettu valkokankaalla esitetty sisältö hyvin ja sujuvasti rakennettu: Esiteltiin kategoria— sitten pätkät ehdokaselokuvista – ”ja voittaja on”-teksti ennen kun juontajat julkistivat kirjekuoresta löytämänsä voittajaelokuvan- tai ryhmän nimen.
To 24.11., kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimisto satamassa
Aamuksi oli sopinut keskusteluajan kulttuuri– ja vapaa-aikajohtaja Perin kanssa. Halusin kuulla lisää kaupunkiorganisaation ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen rakenteista, toimintatavoista ja ajankohtaisista asioista.
Valmistelussa oli seuraavalla viikolla toteutettavat, uuden kulttuuristrategian esittelytilaisuudet kunnanvaltuutetuille ja virkamiehille.
- Osallistujien tutustuttamisessa Per suunnitteli jäyttävänsä Pecha kucha-metodia:
- 3 kysymystä, 3 minuuttia aikaa vasta
- Kuka olet ja mistä tulet? Mikä on tällä hetkellä tärkeintä työssäsi? Missä näet työsi ja itsesi vuonna 2027?
Kaupunkiorganisaatiosta ja päätöksentekoelimistä: - kuntaliitoksen alueella väestöä yhteensä 56 000, Ringkøpingissä 12 000
- 29 valtuutettua
- johtoryhmässä 6 toimialajohtajaa
- keskushallinnossa henkilöstö- ja digipalvelut sekä catering- & talous- ja tilastopalvelut
- varhaiskasvatus ja koulutus ovat omassa siilossaan, lasten ja perheiden muut palvelut eri siilossa
- työllisyyspalvelut + kotouttaminen ja maahanmuuttajakoulutus: työttömyyttä ei ole mutta työvoiman ulkopuolella on väestöä
- kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi = land, by og kultur, yli 4000 työntekijää
- kulttuuri ja vapaa-aika, ympäristö, jätehuolto, kaupunkisuunnittelu tiet ja puistot
- omissa siiloissaan terveydenhoito ja hoiva, psykiatria ja vammaishuolto
Oli mielenkiintoista vertailla hallintorakenteita ja pohtia, miten erilaiset rakenteet vaikuttavat yhteistyöhön kunnan eri yksiköiden välillä. Perin mukaan Ringköpingin kaltaisessa rantakaupungissa on järkevää, että kulttuuri– ja vapaa-ajantoimi ovat samassa siilossa puistojen, satamien ja muiden ulkotilojen hallinnon kassa, tapahtumatuotanto kuitenkin merkittävissä määrin tapahtuu näissä ulkotiloissa. Yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa sen sijaan voisi toimia paremminkin, nyt eri siiloissa oleminen vie näitä toimialoja kauemmas toisistaan. Toimintoja sivistystoimen ja kulttuurin välillä ei kehitetä yhdessä, toisin kuin Sastamalassa ”uuden” lautakuntajaon seurauksena . Keskustelu herätti ajatuksia siitä, mihin omassa kaupunkiorganisaatiossa on tyytyväinen ja mihin suuntaan yhteistyötä voisi meilläkin kehittää yli siilorajojen.
Iltapäivän vietin tutustuen Kultur Skolen toimintaan, toimintaa esitteli rehtori Preben Fredriksen
- Vuonna 2007 yhdistettiin 5 kuntaa ja 5 musiikkikoulua
- 2 päätoimipistettä, toimintaa myös kouluilla ympäri kunnan
- Nimi Kultur Skole otettiin käyttöön vuonna 2020, periaatteessa toiminta säilyi ennallaan, mutta nimen koettiin kuvaavan laajemmin kuin vain musiikin alalla opetusta antavaa opistoa
- Nimenmuutoksen yhteydessä kunta antoi kehitysrahaa toiminnan kehittämiseen
- Musiikin instrumenttiopettajien lisäksi talossa työskentelee 1 teatteriopettaja 1 kerran viikossa, 1 kuvataideopettaja, 2 balettiopettajaa 1-2 päivää viikossa, sekä re-design tekstiilitaideopettaja, myös musiikinopettajat ovat tuntiopettajia, talossa on vain 1 päätoiminen pianonsoitonopettaja.
- nykyisin 600 opiskelijaa, koronan vaikutus tuntuu yhä ja jäänee pysyväksi. Ennen koronaa opiskelijoita oli 900!
- Opetus on suunnattu alle 25-vuotiaille, opetusta pää-sääntöisesti 1 ot/vko/oppilas, 37 opetusviikkoa vuodessa
- Kultur Skole ei järjestä pääsykokeita, musiikkiopistoissa ei Tanskassa ole pääsykokeita, mutta toisin kuin Suomessa, Tanskassa musiikkikoulutukseen kuuluu konservatorioon mennessä 3 vuoden valmentava koulutus esim. lukion ohessa
- baletissa järjestetään edelleen tasokokeita
- Kultur Skolessa suunnitellaan ryhmäopetuksen lisäämistä lasten ja nuorten soittoharrastuksen kasvattamiseksi, ryhmässä soittaminen koetaan helpommaksi tavaksi aloittaa harrastus
- Nykyisellään musiikkiopistoissa opiskellaan keskimäärin vain 3 vuotta
- Kehitysidea on, että harrastus aloitetaan ryhmässä ja sen jälkeen oppilas voi halutessaan ja motivaation riittäessä siirtyä yksilöopetukseen
- Suunnitelmissa on järjestää myös soitinkaruselleja, jossa voi tutustua eri instrumentteihin ennen valinnan tekemistä
- Tarkoitus on myös kehittää konserttitoimintaa ja tällä tavalla värvätä mukaan oppilaita yhteistyökumppaneiden, kuten koulujen ja päiväkotien kanssa.
Pe 25.11.
Viimeisenä varjostuspäivänäni kokoonnuimme Perin, Prebenin, Dinan ja Marian kanssa suunnittelemaan yhteistyön jatkoa. Rinkøbing-Skjernin kunta hakee Erasmus+ akkreditointia yhteiskonsortiona, ja poh-dimme millaisella kokoonpanolla konsortion kannattaisi tulla vierailulle Suomeen ja Sastamalaan. Mu-kaan varjostusjaksolle voisivat tulla KulturSkolen Preben tutustumaan musiikkiopiston ja kansalaisopiston taiteen perusopetukseen järjestämiseen, kirjastonjohtaja vaihtamaan hyviä käytänteitä Satamalan kirjastoväen kanssa, kulttuuripalvelujen puolelta Maria ja Dina voisivat tulla tutustumaan Sastamalan kulttuuritoimeen ja Operaatio Pirkanmaan toimintaan.
Pohdimme myös Sastamalan Opiston seuraavan opiskelijaliikkuvuuden kohdetta. Maria ehdotti Årshusis-sa sijaitsevaa taideaineisiin painottunutta byhojskolea, eli kaupunkiympäristössä toimivaa kansanopistoa. Tässä koulussa suhtaudutaan avoimesti kansainväliseen yhteistyöhön ja myös heillä on Erasmus+ akkre-ditointi. Sain koulun johtajan yhteystiedot ja seuraavalla viikolla jo sovimmekin opiskelijaryhmän vierai-lusta keväällä 2023.
Keskustelimme myös päättymässä olevan yhteisen hankkeemme CultureUp! :n jatkosta. Hankkeessa luotu yhteistyöverkosto on niin hyvä, että sitä kannattaa hyödyntää myös jatkossa kulttuuritoimijoiden kansainvälistämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Jäimme pohtimaan, onko hankkeen toimijoilla ja koor-dinaattori Marialla voimia ja aikaa hakea hanketta jo maaliskuussa 2023 päättyvällä hakukierroksella.
Vierailuni ja varjostukseni syvensi käsitystäni Tanskalaisen kumppanikaupunkimme toiminnasta ja organisaatiorakenteista. Erojen ja yhtäläisyyksien löytyminen sai näkemään, mikä omassa toimin-taympäristössä ja organisaatiossa toimii ja mitä voisi ryhtyä kehittämään. Erityisesti yhteinen työ kulttuuri– ja vapaa-aikatoimen ja kaupungin puisto– ja ranta-alueiden hallinnon kesken teki vaikutuksen, samoin nuorten ”kulttuurintuottajien” kanssa tehtävä tasa-arvoinen yhteistyö tapahtumatuotannossa.
Sovimme KulturSkolen rehtori Prebenin kanssa tapaavamme noin kerran kuukaudessa Teamsin väli-tyksellä, jotta voimme vaihtaa ideoita taideopiston toiminnan kehittämisestä ja saada kollegiaalista tukea isompien uudistusten eteenpäin viemisessä. Sovimme myös Sastamalan Opiston musiikin ja taideaineiden opettajien mahdollisuudesta tulla liikkuvuusjaksoilla varjostamaan KulturSkolen toimin-taa. Olin tyytyväinen löytäessäni opiston seuraavalle opiskelijaliikkuvuudelle kohteen Tanskasta, Aarhusista ja luotua kontaktin koulun johtajaan. Liikkuvuusjaksoni vastasi Sastamalan Opiston Erasmus-suunnitelman kehittämiskohtaa Eurooppalaisen identiteetin ja globaalin vastuun vahvistaminen.
Viimeisen varjostuspäivän ilta päättyi kulttuuritalolle, jossa esiintyi nuori tanskalaisyhtye Zar Paulo. Kulttuuritalo on kaikille avoin, ikärajaton tila, jossa järjestetään konsertteja ja tarjotaan esiintymismahdollisuuksia uusille musiikkialan tulokkaille. Kulttuuritalo toimii julkisen rahoituksen turvin, ja rahoituksen edellytyksenä on nimenomaan monipuolisen musiikkitarjonnan tuominen paikallisen yleisön kuultavaksi. Kulttuuritalon tapahtumat järjestetään pääosin vapaaehtoisintoimijoiden panoksella, joten kulttuuritalolla on myös iso merkitys paikkakunnan yhteisöllisyyden ja kulttuurialan verkostojen rakentajana.
Näihin iloisiin tunnelmiin päättyi varjostukseni Rinkøbing-Skjernissä. Kotiin matkustin seuraavana päivänä, 26.11. Tapaamme vielä varmasti uudelleen kuvan iloisen joukon —Prebenin, Marian, Dinan ja Perin kanssa— tulevissa hankkeissa ja heidän liikkuvuusjaksoillaan Suomeen. Yhteinen työmme maaseudun kulttuurielämän hyväksi jatkuu!
Kuvat ja teksti: Sini-Mari Lepistö