Leeuwarden ja Groningen kesäkuu 2023
Työvarjostus: Keunstwurk ja Friisinmaan provinssi
Varjostajat: Sini-Mari Lepistö ja Outi Kautonen

Friisin kielen alkeet ravintolan pöydässä

Teimme työvarjostuksen Alankomaihin Friisinmaan provinssin pääkaupunkiin Leeuwardeniin ja naapuriprovinssissa olevaan isompaan kaupunkiin Groningeniin. Friisinmaa on omaperäinen provinssi siinä mielessä, että siellä on varsin vahva oma paikallisidentiteettinsä. Friisinmaalla puhutaan ikiomaa kieltä friisiä. Friisi on skotin kielen jälkeen englannin lähin sukulaiskieli. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.

Friisinmaa, Leeuwarden ja Groningen kartalla.

Työvarjostuksen tarkoituksena oli tutustua etenkin alueen kulttuuritoimijoihin ja heidän tekemäänsä kulttuurityöhön. Erityisnäkökulmanamme oli maaseutumaiset, taajamien ulkopuolelle jäävät alueet, ja se kuinka asukkaiden osallistuminen saadaan pidettyä vilkkaana ja eläväisenä sielläkin. Yhteyshenkilömme Gerwin Friisinmaan provinssista työskentelee provinssin maaseutumaisilla alueilla. Provinssi pyrkii parantamaan elämänlaatua myös keskustojen ulkopuolella. Käytännössä se tukee ja kannustaa paikallisia hankkeita, aloitteita ja pienyrityksiä. Gerwin toimii tukihenkilönä ja neuvonantajana erityisesti uuden toiminnan aloittajille. Tavoitteena on, kuten Suomessakin, pitää maaseutumaiset alueet elävinä. Alankomaat on toki rakenteeltaan hyvin erilainen kuin Suomi: väkeä on paljon ja tiheästi myös keskustojen ulkopuolella ja asuntopula on todellinen. Toisaalta tehomaataloutta harjoitetaan vahvalla kädellä, ja siihen kuluu myös paljon pinta-alaa. Keskustelujen perusteella ymmärsimme, että maankäyttöpolitiikka on kuuma puheenaihe koko Alankomaissa: Onko sopivaa käyttää niin paljon kapasiteettia vientiin menevän ruoan tuotantoon?


Provinssin läheinen yhteistyökumppani Keunstwurk puolestaan on kulttuurikasvatuksen, taideharrastajien ja ammattitaiteen asiantuntija- ja neuvontaorganisaatio, joka pyrkii edistämään taide- ja kulttuuritoimintaa Friisinmaalla jakamalla tietoa, luomalla yhteyksiä ja kannustamalla uusiin innovaatioihin ja hankkeisiin. Keunstwurk oli aikaisemmin pääosin taide- ja kulttuuritoiminnan toimeenpanija, nyt organisaation toiminta keskittyy aloitteiden tekemiseen, neuvontaan ja tukemiseen. Keunstwurk ja Friisinmaan provissin tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä niillä on hyvin samankaltaisia tavoitteita elävän, saavutettavan ja kaikille mahdollisen kulttuuritoiminnan tukemisessa. Tämä on myös Sastamalan Opiston yksi tärkeimmistä tavoitteista. Eurooppalainen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia löytää uusia ideoita yhteisten haasteiden kohtaamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yksi työvarjostuksen tavoitteista oli syventää jo aiemmin luotua yhteistyötä Friisinmaan provinssin ja Keunstwurk-organisaation kanssa.

Tapaamisessa pääsimme tutustumaan Keunstwurkin ammattifasilitoija Anne Graswinckelin metodeihin. Tässä pohditaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä tarpeita kussakin kumppanimaassa.

Vierailuin tavoitteena oli myös valmistella yhteistä Erasmus+ KA2-hankehakemusta uuden lump sum-rahoitusmallin mukaisesti. Koolla Leeuwardenissa olivat vuoden vaihteessa päättyneen Culture Up! -hankkeen kumppaneita Keunstewerkin ja Provinssin lisäksi myös Irlannin Gallwaysta ja Serbian Novi Sadista. Yhteisen työskentelyn aluksi loimme Sini-Marin johdolla katsauksen uuteen rahoitusmalliin ja sen vaatimuksiin. Kävimme myös Outin alustuksen pohjalta keskustelun siitä, mitä tarkoitamme kulttuurilla ja kulttuurihyvinvoinnilla, sillä näiden teemojen ympärille uutta hanketta olimme kaavailleet. Anne Graswinckelin johdolla keskityimme analysoimaan kunkin toimijan paikallisia tarpeita aiheeseen liittyen.

Outi esittelee Suomen kulttuurihyvinvoinnin mallia ja eurooppalaista viitekehystä kulttuurihyvinvointiin liittyen.

Yhteiseksi haasteeksi kaikki kumppanit totesivat mielenterveyden haasteet, eri ihmisryhmien eriytymisen omiin kupliinsa ja yhteisöllisyyden puutteen. Hankkeen tavoitteeksi kaavailtiin lähestyä tätä haastetta taidelähtöisin keinoin ja kouluttaa taiteilijoita ja edistää heidän yhteistyötään sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa erityisesti maaseutualueilla. Lisäksi hankkeen tavoitteeksi määriteltiin taidelähtöisten, sektorirajat ylittävien menetelmien luominen, joilla voitaisiin tukea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten henkistä hyvinvointia. Kuten jo päättyneessä CultureUp! -hankkeessa, myös tässä jatko-osassa on tarkoitus edistää maaseudulla toimivien taiteen ja kulttuurin tekijöiden kansainvälistä verkostoitumista. Pyrkimyksenä on niin ikään lisätä tietosuutta kulttuuri- ja taideharrastusten hyvinvointi-vaikutuksista.


Hankkeen suunnittelu sujui kahden työpajapäivän aikana ilahduttavan tehokkaasti, jopa budjettiluonnosteluun asti. Kokouksemme pidettiin Friisinmaan provinssitalolla, jossa sa-maan aikaan käytiin provinssin hallitusneuvotteluja. Neuvottelut eivät tuntuneet etenevän yhtään sujuvammin kuin Suomessa juuri käydyt valtioneuvoston hallitusneuvottelut. Paikalliset kollegamme jännittivät, millaisia säästöjä kulttuurin toimialaan kohdistuu ja mitkä ovat henkilöresurssit ja mahdollisuudet osallistua kansainväliseen hanketoimintaan seuraavien neljän vuoden aikana. Vastauksia näihin kysymyksiin ei vierailujemme aikana tullut, sillä yksi puolue jätti neuvottelut ja koalition rakentaminen ja neuvottelut piti aloittaa uudelleen.

Ahkeran työpajapäivän jälkeen meille jäi aikaa tutustua Leeuwardenin kulttuurinähtävyyksiin. Vierailimme mm. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa, 1900-luvun alussa rakennetussa vankilassa joka 2000-luvun alkupuolella oli remontoitu kirjastoksi ja käsityöläisten ja taiteilijoiden työpajoiksi ja myymälöiksi. Vanhan vankilan henki näkyi kirjaston sisustuksessa, esimerkiksi vanhat sellien ovet olivat paikoillaan, samoin rautaiset ritiläportaat. Kirjaston tunnelma oli kuitenkin lämmin ja luovuuteen innostava. Harmiksemme käsityöläisten puodit olivat ehtineet mennä jo tuolta päivältä kiinni.

Leeuwarden ja Friiisinmaa olivat Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2018. Tuon vuoden perintönä kaupunkikuvassa näkyi lukuisia taideteoksia, katumaalauksia ja muraaleja.

Groningen taidemuseo ja musiikkiopisto

Kolmantena varjostuspäivänä lähdimme käymään naapuriprovinssin puolella, puolen tunnin junamatkan päässä, Groningenissa. Groningen on provinssinsa pääkaupunki ja maineikas yliopistokaupunki, jonka väkiluku on lähemmäs 240 000. Vierailimme mielenkiintoisella tavalla veden päälle rakennetussa Groningenin taidemuseossa.


Keunstwurkin paikallisoppaamme esitteli meille myös musiikkiopiston tiloja, joista pian ollaan luopumassa ja muuttamassa yhteisiin, uusiin tiloihin muiden taiteenlajien, eli tanssin, teatterin ja kuvataiteen kanssa. Hieman yllättäen musiikkikoulun konserttisalista löytyi komeat kirkkourut. Selitys on tietenkin se, että musiikkiopistossa opetetaan myös tämän instrumentin soittoa.

Groningenin kirjasto-ja kulttuuritalo

Kulttuurikierroksemme vei myös uuteen kirjasto- ja kulttuuritalo Forumiin, joka edusti wau-arkkitehtuuria. Sisältä talosta löytyi kirjaston lisäksi elokuvateatteri, ravintola ja runsaasti moni-käyttöistä tilaa näyttelyille ja muille kulttuuritoiminnoille. Toiminta-ajatus toi mieleen Helsingin Oodi-kirjaston. Arkkitehtuurin tyyli oli toinen, Oodi levittyy horisontaalisesti, Forum kohoaa vertikaalisesti.

Groningenin yliopiston edustalla. Muraalit olivat täälläkin merkittävässä osassa kaupunkikuvaa, samoin polkupyörät.

Uravarjostuksesta jäi merkittävimmin mieleen se palo, jolla kulttuurin- ja taiteenedistämistyötä täälläkin tehdään. Keunstwerkin kulttuurilähettiläät kertoivat työstään kulttuuri- ja taidekasvatuksen välittäjinä kouluihin. Hollannissa opettajankoulutus ei anna kylliksi työkaluja taiteen ja luovien menetelmien käyttöön opetuksessa ja siksi Keuntwurkin kaltaiset toimijat tekevät vaikuttamistyötä päättäjien ja koulun henkilökunnan asenteiden muokkaamiseksi ja taiteen merkityksen korostamiseksi lasten ja nuorten kehityksessä. Keunstwurkin kulttuurilähettiläät toimivat välittäjinä koulujen ja taiteilijoiden välillä luoden taiteilijoille työmahdollisuuksia ja kouluille tilaisuuksia saada kulttuuri- ja taidekasvatusta osaksi koulupäiviä. Kulttuurilähettiläät myös kouluttavat opettajia tarjoten heille taiteen työkaluja opetuksen tueksi.


Tiheä asutus ja suuri väestömäärä tekevät Alankomaista ja Friisinmaasta hyvin toisenlaisen toiminta- ja elinympäristön. Hyvin konkreettinen esimerkki on pyöräilykulttuuri. Polkupyöriä ja pyöräilijöitä on valtavasti, niin on myös pyörätietä, pyörätelineitä ja parkkihalleja pyörille. Yhdyskuntarakenne kannustaa pyöräilyyn. Pyörä on luonteva kulkuväline arjessa, toki tämän mahdollistavat myös tasaiset maastot ja leuto ilmasto. Autoiluun ei vaikuta kaupunkiliikenteessä liittyvän samanlaista statussymboliikkaa kuin Suomessa: Pyörällä voi töihin kulkea niin nuori opiskelija kuin tärkeään työhönsä provinssitalolla kiitävä poliitikko. Pyöräilyn suosioon vaikuttaa tietysti myös se, ettei tiiviisti rakennetut kaupungit kestäisi niitä liikennemääriä, mitä yksityisautoilu tällä väestönpohjalla tuottaisi.


Yhteiskunnan ja elinympäristön erilaisuuksista huolimatta yhdistäviä tekijöitä on enemmän ja kuten hankesuunnittelua tehdessä huomasimme, on kulttuurialan yhteiset haasteet eritoten helposti löydettävissä. Uravarjostus vahvisti käsitystämme siitä, että Keunstwurk ja Friisinmaan provinssi ovat meille mitä parhaimpia hankekumppaneita eritoten taide- ja kulttuurikasvatuksen kentällä. Toiminta-ajatuksemme ja toiminnan tapamme soivat hyvin yhteen, ja voimme luottaa siihen, että nämä kumppanit hoitavat sovitut tehtävänsä huolella. Yhteisen hankkeen suunnittelu jatkuu syksyllä tähdäten maaliskuun 2024 Erasmus+ KA2-hakuun.

Kuvat ja teksti: Sini-Mari Lepisto ja Outi Kautonen