Raportti job shadowing-jaksosta Tanskassa

27.11.

Uravarjostus eli job shadowing-jaksomme suuntautui Tanskan Jyllantiin Rinkøbing-Skjernin kuntaan, jossa pääsimme tutustumaan heidän kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihinsa ja KulturSkoleen.

Ringkøbing-Skjernin kunta on yksi Tanskan 98 kunnasta ja paikallinen julkinen viranomainen, joka sijaitsee maaseutualueilla Jyllannin länsirannikolla. Maantieteellisesti mitattuna se on Tanskan suurin kunta 1 489 neliökilometrillään ja siellä on noin 57 000 asukasta. Se koostuu pääasiassa pienemmistä kylistä ja 4 pääkaupungista, joissa on noin 4000–10 000 asukasta.

Ringkøbing-Skjernin kunnan kulttuuritoimella on vahva kokemus maaseudun ja syrjäseudun kulttuurilaitosten ja -järjestöjen tukemisesta ja kehittämisestä vilkkaan ja monipuolisen kulttuurielämän varmistamiseksi. Se koordinoi ja kehittää aloitteita ja hankkeita yhdistämällä paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia sidosryhmiä. Kulttuuripolitiikan kautta tavoitteena on rikastuttaa maaseutuyhteisön kulttuurimaisemaa kansainvälisen toiminnan kautta.

Sastamala ja Rinkøbing-Skjernin ovat molemmat pinta-alaltaan laajoja, maaseutukaupunkeja, joten oli kiintoisaa kuulla heidän kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnastaan.

Sini-Marille kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen väki oli aiemmin tullut tutuksi Erasmus+ – rahoitteisessa CultureUp! -hankkeessa, jossa vaihdettiin hyviä käytänteitä maaseutualueiden kulttuuritoiminnan kehittämisestä. Sini-Mari on myös aiemmin käynyt tutustumassa KulturSkolen toimintaan. Johannalle heidän toimintaansa tutustuminen toi uutta oppia. 

Lensimme Tanskan Billundiin, missä KulturSkolen johtaja Preben Frederiksen oli meitä vastassa.

Pääsimme kentältä suoraan illalliselle Brogårdenin ihastuttavaan taiteilijaresidenssiin, jossa meitä vastassa olivat kuulttuuritoimen vastaava Maria Vandborg ja hänen kollegansa, kulttuurintuottaja Dina Abu Hamdan.

Vanhaan navettaan kunnostettu residenssi muuntuu moneksi ja palvelee nykyisin kokoustilana ja taiteilijoiden majoitus- ja työskentelytilana.

Majoituimme Ringkobingin keskustassa, jonne pääsi kävellen Brogårdenin residenssistä.

28.11.

Ensimmäinen kokonainen varjostuspäivä alkoi kokouksella Brogårdenin taiteilijaresidenssissä, jossa kokouksen osallistujat Maria ja Preben sekä Helle Tarpgaard-Andersen kertoivat roolistaan kaupungin kulttuuritoimessa ja KulturSkolessa.

KulturSkolella on kaksi päätoimipistettä sekä lisäksi toimintaa eri kouluilla ympäri kunnan. Toiminta on suunnattu pääosin lapsille ja nuorille.  Toimintaa on kuitenkin viime aikoina lähdetty kehittämään aikuisten ja erityisesti vanhusten pariin. Yhteistyö vanhusten laitosasumisyksikköjen kanssa on saanut tuulta purjeisiinsa, kun KulturSkolen tuntiopettajan aiemmin työskennellyt, sairaanhoitajan ammatissakin toiminut Helle Tarpgaard-Andersen siirtyi hankerahoituksen turvin kehittämään päätoimisesti KulturSkolen kulttuurihyvinvointityötä. Helle kertoi, että terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille on huomattavasti helpompaa ymmärryttää kulttuurin ja taiteen hyvinvointimerkityksiä puhumalla samaa ammattialan kieltä heidän kanssaan. Kadehdimme Ringkobingin kulttuuritoimen taloustilannetta, joka mahdollistaa hankerahoituksen riittävyyden: Kunta tuplaa jokaisen hankkeesta saadun kruunun ja kohdentaa sen kulttuurin kehittämiseen.

Tanskalaiset vierailivat Suomessa CultureUp! -hankkeen kokouksessa aiemmin syksyllä ja tutustuivat Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan ja 100 minuuttia taidetta -toimintamalliin. Helle kertoi suunnitelmista, joita heillä on toimintamallin jalkauttamiseksi ja paikallisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman luomiseksi. 100 minuuttia taidetta nähdään hyväksi, selkeästi määritettäväksi ja mitattavaksi tavoitteeksi. Tanskalaiset tuntuivat innostuvan terveyssuosituksen omaisesta, helposti markkinoitavasta konseptista. Keskustelimme suosituksen jalkauttamisesta paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Iso kysymys on, miten kulttuurin saavutettavuutta lisätään, miten kulttuurin pariin saadaan haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat kuntalaiset? Miten kulttuuri viedään niiden saataville, jotka eivät esimerkiksi liikkumisen haasteiden takia pääse taidelaitoksiin?

Auringon jo laskettua pääsimme ihailemaan jouluvalaistuksen saanutta Ringköpingin keskustaa.

29.11.

Toisena varjostuspäivänä tutustuimme Brogårdenin taiteilijaresidenssin laajennettuun osaan ja toimintaan. Saimme kuulla Air on the Edge -taitelijaresidenssihankkeen kuulumiset. Viidessä maassa – Tanskassa, Suomessa, Hollannissa, Serbiassa ja Irlannissa – käynnistyi jo päätyneen CultureUp! -hankkeen jälkituotoksena kansainvälinen taiteiljaresidenssitoiminta. Brogårdenin tiloja oli remontoitu majoitus- ja työskentelykäyttöön ja toimintaa oli suunnitelmissa vakiinnuttaa osaksi kulttuuritoimen palveluja. Korkeat kiinteistökulut asettavat haasteensa toiminnalle, ymmärrettävästi.

Keskustelimme kulttuurityön hyvinvointivaikutusten mittaamisesta ja arvioimisesta. Miten vaikuttavuus tehdään näkyväksi ja vakuutetaan rahoittajat? Vertailimme vaikuttavuustyökaluja ja pohdimme, millaisia voisimme yhdessä esimerkiksi Erasmus+ -hankeyhteistyön avulla edistää yhteisesti tärkeäksi nähtyjä kulttuurihyvinvointityön teemoja. Molempien organisaatioiden ykköstavoite tällä kentällä on saavutettavuuden lisääminen ja kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutusten näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen.

Uravarjostuksesta jäi mieleen luova tekemisen meininki, jolla kulttuurin- ja taiteenedistämistyötä täällä tehdään. Huomasimme, että kulttuurialan yhteiset haasteet ovat helposti löydettävissä maaseutumaisilla alueilla. Yhteistyön luominen jatkossa kiinnostaisi. Uravarjostus antoi meille käsitystä siitä, että Ringkobing-Skernin kunta sekä Kultureskole voisivat olla meille hankekumppaneita esimerkiksi taide- ja kulttuurikasvatuksen kentällä sekä kulttuurihyvinvointityön kehittämisessä.

Ringkobing Tanska Erasmusliikkuvuus

Liikkuvuusjaksomme vastasi Sastamalan Opiston Erasmus + -suunnitelman kehittämiskohtia Hakevan ja tukevan toiminnan kehittäminen sekä Eurooppalaisen identiteetin ja globaalin vastuun vahvistaminen.

Teksti ja kuvat: Sini-Mari Lepistö ja Johanna Sahlgren