Visio

Kansainvälinen toiminta on opiston johdon tukemaa ja tähtää sekä työntekijöiden että opiskelijoiden kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Työntekijöiden osalta tavoitteena on ammatillinen uudistuminen ja maailmalta hankitun kokemuksen hyödyntäminen opetussuunnitelmien ja kurssisisältöjen parantamiseksi. Hankkeissa kehitetyt innovaatiot tuodaan osaksi opetussuunnitelmatyötä. Opiskelijoiden kohdalla kansainvälinen toiminta avaa näkökulmia vieraisiin kieliin ja kulttuureihin ja lisää osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kansainvälinen toiminta tukee kotikansainvälistymistä paikallisyhteisössä.

Strategia

Opiston kansainvälisen työn taustalla on opiston 4Y:n arvot: yhdenvertaisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, yhteisvastuu.  Ajatuksena on tarjota mahdollisimman monelle kansainvälisyydestä kiinnostuneelle opiston työntekijälle ja opiskelijalle mahdollisuuksia osallistua liikkuvuusjaksoille ja kotikansainvälisyyteen. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Tavoitteina on kehittää sekä opiskelijoiden että henkilöstön valmiuksia ja uskallusta kv-taidoissa, kielitaidossa, monikulttuurisuuden ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Tavoitteina ovat myös aktiivinen kansalaisuus, vihreän matkustamisen edistäminen ja oppimis- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Henkilöstön kohdalla tavoitteena on ottaa kansainvälistyminen huomioon oppisisällöissä ja opetuksessa, ja sitä kautta välittää tietoa myös opiskelijoille.

Opiston kansainvälisen työn toimintamuotoja ovat

  • Henkilöstön liikkuvuus Euroopassa (job shadowing, täydennyskoulutus, hanketoiminta)
  • Tukihenkilönä toimiminen opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa sekä kansainvälisen yliopistoharjoittelijan kanssa
  • Valmistelevat vierailut (hankehakemuksen valmistelu)
  • Hankkeiden kokoukset ja koulutuspäivät
  • Opiskelijoiden ryhmäliikkuvuudet
  • Kansainvälisyystyön esittely kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa, seminaareissa ja tiedepäivillä
  • Opetusyhteistyöverkostot (ulkomaisten opettajien rekrytointi opiston verkko-opettajiksi, yhteistyökurssit)
  • Verkostoituminen ulkomaisiin kumppaneihin (mm. benchmarking)

Kotikansainvälistymisen toimintamuotoja ovat

  • Asenteet, ymmärrys ja uskallus kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen opiston perustoiminnassa (toimintakulttuuri, ilmapiiri, kansainväliset medialähteet)
  • Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa
  • Maahanmuuttajien kouluttaminen kansalaisopiston kursseilla ja maksukoulutuksena
  • Maahanmuuttaneiden opettajien rekrytointi opiston opettajiksi
  • Verkostoituminen paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin maahanmuuttotoimijoihin
  • Kotouttamista tekevien vapaaehtoisverkostojen kokoaminen
  • Opiskelijoiden osallistumien kansainvälisten vieraiden ohjelman järjestämiseen Sastamalassa
  • Opiston kansainvälisen kokemuksen jakaminen ja tiedottaminen sidosryhmille

Kansainvälistymistyötä ja hankkeiden hallintaa johtaa rehtori ja projektien hakevasta työstä, tukihenkilönä toimimisesta ja hankehallinnosta vastaavat koulutussuunnittelijat. Toimintaan osallistuvat kaikki opiston päätoimiset henkilöstön jäsenet sekä tuntiopettajia. Henkilöstön ja opettajien liikkuvuuksien tukihenkilö on koulutussuunnittelija.

Toiminnan keskeinen rahoitusmuoto on Erasmus+ -hankerahoitus, erityisesti henkilöstön ja opiskelijoiden KA1 akkreditointiliikkuvuudet, KA2 strategiset kumppanuushankkeet, sekä Nordplus-ohjelma. Yhteistyökumppanina toimii Opetushallitus. Rahoitusta haetaan myös Opetushallituksen Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustuksista (LAKE). Hankerahoituksen lisäksi tarvitaan opiskelijoiden ja henkilöstön omarahoitusta sekä ylläpitäjän omarahoitusta henkilöstö- ja hallintakuluihin. Kansainvälisyystoiminnan tulee olla opistolle edullista ja sen tulee olla tarkoituksenmukaista. Muualta Euroopasta tai ulkomailta Sastamalan Opistoon saapuvien henkilöstön tai opiskelijoiden kuluista vastaa lähettävä organisaatio.

Opiston kansainvälinen työ kirjoitetaan hakemuksiin, selvityksiin sekä tiedotteisiin. Henkilöstö ja opiskelijat kertovat liikkuvuuskokemuksistaan ja laativat raportin kansainvälisestä jaksosta. Ulkomailta opistoon saapuvat asiantuntijat laativat vierailusta opistolle dokumentin (blogikirjoitus, videopäiväkirja yms.) ja he osallistuvat opetustoimintaan aktiivisesti esim. esittelemällä kotimaansa koulutusta opetuksen seuraamisen lisäksi.

Toimintaa dokumentoidaan ja tiedotetaan

  • Opiston verkkosivustolla
  • Sosiaalisen median kanavissa, mukaan lukien Sastamalan Opiston Erasmus-tilit Facebookissa ja Instagramissa
  • Sähköpostilla
  • Sähköisissä julkaisuissa ja paikallislehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti)
  • Vapaan sivistystyön ja aikuiskasvatuksen kokouksissa, seminaareissa ja tiedetapaamisissa
  • EPALE-tietokannassa (ePlatform for Adult Learning in Europe)

Kansainvälistä toimintaa seurataan ja arvioidaan laadullisesti ja määrällisesti rahoittajille (OPH, kaupunki) vuosittain liikkuvuustilastoinnin ja henkilöstön täydennyskoulutustilastojen avulla sekä hankeraportoinnissa. Henkilöstö ja opiskelijat arvioivat kansainvälisiä jaksoja matkaraportilla sekä raportilla rahoittajalle. Ulkomailta saapuvien asiantuntijoiden kanssa käydään palautekeskustelu. Palautteita käsitellään henkilöstön kokouksissa ja hankkeiden verkostokokouksissa.

Painopistealueina vuonna 2021-2023 on toteuttaa opistossa

  • 3–5 KA2 hanketta, joissa Sastamalan Opisto on kumppanina
  • käynnistää opiston Erasmus+ akkreditointi liikkuvuusjaksot niin henkilöstölle kuin opiskelijoille. Tavoitteena on kasvattaa liikkuvuusjaksojen määrää ja kehittää toiminnan laatua toimintakausien edetessä.
  • vierailevien kansainvälisten opiskelijaryhmien vastaanottaminen osaksi opiston perustoimintaa

Lisäksi opisto vastaanottaa asiantuntijaliikkuvuuksia Euroopasta.