Kirjaudu tai rekisteröidy
Sastamalan Opiston opettaja Hannu Sirkkilä toteutti toukokuussa 2025 Erasmus+ työnvarjostusmatkan Itävallan Linziin. Kohteina olivat: 1) Verband Oberösterreichischer Volkshochschulen, 2) Volkshochschule Linz ja 3) Volkshochschule Linz Land. Liikkuvuusjakso toteutettiin vihreän matkustamisen keinoin.
Itävalta on liittovaltio, joka koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Näistä yksi on Oberösterreich eli suomeksi Ylä-Itävalta, jonka pääkaupunkina on Linz. Ylä-Itävallassa on asukkaita noin 1,5 miljoonaa. Maantieteellisesti se rajautuu lännessä Saksaan ja pohjoisessa Tšekin tasavaltaan. Maisemallisesti keskeistä on Ylä-Itävallan läpi virtaava Tonava, jonka rannalla Linz sijaitse.
Linz on Itävallan kolmanneksi suurin kaupunki Wienin ja Grazin jälkeen. Viime vuoden (2024) tietojen mukaan kaupungissa on 215 000 asukasta. Matkailullisesti Linz jää useiden muiden Itävallan kaupunkien kuten Wienin, Salzburgin tai Innsbruckin jälkeen, mutta toki kaupungissa on nähtävää kuten ihastuttava Hauptplatz kahviloineen. Kaupunki oli minulle tuttu vuonna 2016 toteutuneen lyhyen vierailun johdosta.
Olin aiemmin tutustunut kolmeen saksalaiseen kansalaisopistoon ja nyt mielenkiintoni oli saada tietoa kansalaisopistotoiminnasta Itävallasta. Kun Erasmus+ akkreditoinnin mahdollista liikkuvuusjaksomahdollisuus avautui, valitsin kohteekseni juuri Linzin ja yhteydenottooni reagoitiin parissa päivässä. Saamani ohjelma vaikutti mielenkiintoiselta juuri työnvarjostuksen näkökulmasta, kun konkreettisia kohteita oli luvassa kolme.
Saavuin Linziin maanantaina. Seuraavana aamuna suuntasin ensimmäiseen kohteeseeni, joka oli Verband Oberösterreichischer Volkshochschulen eli Ylä-Itävallan kansalaisopistojen liitto. Siellä minut vastaanotti liiton toimiston johtaja Barbara Natschläger (sivun aloituskuvassa), joka oli myös vierailuni kontaktihenkilö ja ohjelman vastaava. Barbara Natschläger kertoi aluksi yleisesti kansalaisopistotoiminnasta Itävallassa. Opistoja on tällä hetkellä yhteensä 257. Kansalaisopistotoiminta viettää tänä vuonna 75-juhlavuotta eli nykymuotoisena toiminta on käynnistynyt vuonna 1950. Varhaisempaa toimintaa oli kuitenkin jo 1800-luvun lopulla.
Ylä-Itävallan alueella toimii yhteensä 17 kansalaisopistoa. Liiton tehtävänä on tukea näitä opistoja edistämällä alueellisia projekteja ja yhteistyötä. Se koordinoi markkinointia ja tukee opistojen laadun kehittämistä ja toteuttaa kansainvälistätoimintaa. Se järjestää myös koulutusta opistojen opettajille. Tästä sisältöesimerkkeinä ovat muun muassa: online-opetus, digitaidot, pedagogiset taidot tai ensiaputaitojen kertauskurssi.
Barbara Natschlägerin esitys vahvisti sitä ennakkokäsitystäni, että kansalaisopistotoiminta on Itävallassa hyvin samanlaista kuin Suomessa. Ylä-Itävallan 17 opistoa tarjoavat kansalaisille hyvin samantyyppisiä kursseja kuin mitä meillä Suomessa toteutetaan. Tästä kertovat seuraavat tilastotiedot toteutuneista kursseista:
Sain lisätietoja, kun myös Julia Panholzer (sivun aloituskuvassa) tuli paikalle. Hän toimii Ylä-Itävallan kansalaisopistojen liiton johtajana. Esittelyssä nousi esille muutamia hyviä käytäntöjä, joista voisi olla mallia Suomen opistojen toimintaan:
Tapaamisen päätteeksi esittelin laatimani powerpoint-aineiston, joka sisälsi tietoa kansalaisopistotoiminnasta Suomessa, Sastamalan kaupungista ja Sastamalan Opistosta sekä opiston kansainvälisestä toiminnasta sekä omasta opetuksestani.
Ensimmäinen vierailukohteeni oli sopivan kävelymatkan päässä ja sieltä suuntasin toiseen, aivan hotellini vieressä sijaitsevaan kohteeseen Linzin kaupungin kansalaisopistoon. Minut vastaanotti Tuğba Yalgi, joka toimii kansalaisopiston toimintaan liittyvän oppimiskeskuksen, Lernzentrums Lewisin, johtajana. Paikkana oli 63 metriä korkea ja 15 kerrosta käsittävä Wissenturm. Nousimme ”tietotornin” ylimpään kerrokseen ja Tuğba Yalgi esitteli minulle kerros kerrokselta opiston opetustiloja. Kerroksista löytyvät joogaan ja kehon hyvinvointiin liittyvät kurssitilat, tekstiili- ja keramiikkatyön erikoistilat ja monet muut kansalaisopiston kursseihin liittyvät luokat.
Wissenturmin alimmissa kerroksissa toimii Linzin kaupunginkirjasto. Toisessa kerroksessa sijaitsee Lernzentrum Lewis, jonka toiminta-ajatus on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Se tarjoaa mahdollisuuden tietokoneiden käyttöön ja varausmahdollisuuden omaan maksuttomaan työskentelytilaan. Oleellista on tukipalvelu- ja neuvonta. Kuka tahansa saa tietoa vaikkapa yksittäisistä itselleen tarpeellisista kursseista, suunnitteluapua saksan kielen osaamiseen kehittämiseen ja laajemmin oman osaamisensa ja oppimisen tarpeidensa tunnistamiseen ja kehittämiseen.
Linzin kaupungin kansalaisopiston kurssitarjonta on tietysti monipuolinen ja runsas. Jos joitakin painopiste-eroja verrattuna Suomen kansalaisopistoihin on löydettävissä, niin yhteiskunnallisten kurssien mielenkiintoiset sisällöt. Tällaisia ovat muun muassa väkivallaton kommunikaatio, vihapostiin reagointi, aktiivinen kansalaisuus ja demokratian edistäminen ja kansalaiskampanjan suunnittelu. Toiseksi korostuu tietoteknisten perustaitojen ja mobiililaitteen monipuolisten mahdollisuuksien edistäminen.
Kuvassa kanssani Tuğba Yalgi.
Vierauluni toisena päivänä suuntasin raitiovaunulla 25 000 asukkaan Traunin kaupunkiin. Se on Linzin lähikaupunki, jonka keskusta on viihtyisä puistoineen ja ilmettä luo vanha linna, jossa toimii nykyisin kulttuurikeskus. Minulla oli sopivasti aikaa ennen tapaamista ja löysin ihastuttavan vintage kahvilassa.
Linzin alueen kansalaisopiston toimintaa minulle esitteli Astrid Berwanger. Hän työskentelee opiston toimistotilassa yhdessä Celina Pagliaruccin kanssa. Pääsinkin näkemään opiston todellista arkea, kun muutamia kertoja Astrid Berwangerin puhelin soi ja hän reagoi akuutteihin asioihin. Välillä hän keskusteli Celina Pagliaruccin kanssa käytännön asiasta.
Kansalaisopistolla on kurssitoimintaa Traunin, joka on keskuspaikka, lisäksi kymmenessä muussa pienessä kaupungissa. Näissä on kurssitoiminnasta vastaavia työntekijöitä, mutta he toimivat kotoa käsin. Omia opetustiloja kansalaisopistolla ei ole, joten se toteuttaa kurssejaan hyvin samankaltaisesti suomalaisten kansalaisopistojen tapaan kouluissa, kirjastoissa ja liikuntatiloissa.
Astrid Berwanger on Linzin alueen kansalaisopiston johtaja. Hän selvensi minulle kansalaisopiston omistuspohjaa, johon olinkin kiinnittänyt huomiota jo Erasmus-matkani valmisteluvaiheessa. Pääsääntöisesti kansalaisopistojen omistajina toimivat joka yksin tai yhdessä kunnan kanssa Arbeitskammerit. Ne ovat lakiin perustuvia työntekijöiden etujärjestöjä. Arbeitskammerit edustavat jäsentensä sosiaalisia, taloudellisia, ammatillisia ja kulttuurisia etuja ja ne huolehtivat jäsenten liittyvistä oikeuksista. Oleellinen osa niiden tehtävää on siis aikuiskoulutuspalveluiden tuottaminen juuri kansalaisopistotoiminnan muodossa.
Kävimme läpi Linzin alueen kansalaisopiston kurssitarjontaa. Se ei juurikaan poikkea pienemmän suomalaisen kansalaisopiston kurssisisällöistä. Pandemian myötä opisto on aktivoinut toteuttamaan koko ajan enemmän online-kursseja. Kieliopintoja on heilläkin runsaasti ja niitä tarjotaan myös lapsille. Mielenkiintoisena yksityiskohtana ovat uimaopetus- ja vesijumppakurssit, joihin Traunin uimahalli tarjoaa sopivat puitteet. Myös ihmisen persoonalliseen kehittymiseen liittyviä kursseja on monipuolisesti ja sainkin joitakin uusia näkökulmia omien erityisherkkyyskurssieni kehittämiseen.
Omalukunsa on kurssien hinnoittelu. Ne ovat sekä Linzin kaupungin että Linzin alueen kansalaisopistoissa selvästi korkeampia kuin Suomessa. Tässä kaksi esimerkkiä:
Parin tunnin tapaaminen Astrid Berwangerin kanssa antoi minulle runsaan ja monipuolisen kuvan, miten tavallinen kansalaisopisto toimii ja miten se on pääosin hyvin samanlaista kuin Suomessa.
Kahden päivän Erasmus-ohjelmani oli hyvin tiivis. Traunin vierailun jälkeen suuntasin Tonavan rannalla sijaitsevaan moderniin taiteeseen keskittyvään Lentos Kunsmuseumiin. Meneillään ollut heidän omiin kokoelmiinsa pohjautuva näyttely oli monipuolinen, josta kertoo seuraavien kuuluisien kuvataiteilijoiden töiden esilläolo: Gustav Klimt, Oskar Kokoschka, Egon Schiele ja Andy Warhol.
Kuvassa kanssani Astrid Berwanger.
Kuvat ja teksti: Hannu Sirkkilä
perehtyä kansalaisopistojen toimintaan Ylä-Itävallan (Oberösterreich) alueella, millaisia opistot ovat, millainen on niiden kurssitarjonta, millaisia kohderyhmiä niillä on, miten kursseja suunnitellaan ja markkinoidaan
käyttää saksan kieltä Itävallassa, kehittää sen hallintaa kommunikaatiotilanteissa, kun puhuttu kieli voi olla osin erilaista kuin Saksassa
saada omaan opetukseen uusia virikkeitä ja näkökulmia hyvinvointia edistävien kurssien osalta
edistää kansainvälistä yhteistyötä