Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisyys on yksi Sastamalan Opiston toiminnan tärkeistä painopisteistä. Toiminnan keskeinen rahoitusmuoto on Erasmus+ -hankerahoitus.

Sastamalan Opisto toivottaa tervetulleeksi ulkomaisten hankevieraiden lisäksi muut ulkomaiset vieraat. Esimerkiksi KA 1 -työvarjostuksen (job shadowing) avulla voi tulla tutustumaan Sastamalan Opistoon ja suomalaiseen vapaan sivistystyön kenttään.

Sastamalan Opiston kansainvälisen toiminnan strategia 2026-2029

Sastamalan Opistolla on pitkä ja vakiintunut historia kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön edistäjänä. Kansainvälisyys on luonteva ja olennainen osa oppilaitoksen toimintaa, ja se ilmenee arvoissa, näkemyksissä ja toimintaperiaatteissa sekä yksilöiden, oppilaitoksen ja yhteisön tasolla. Kansainvälisyys ulottuu myös laajemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä aikuisoppimisen toimintaympäristön kehittämiseen.

Strategian tavoitteena on vahvistaa ja kehittää opiston kansainvälisyystyötä suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja osallistaen, siten että kansainvälisyys tukee opiston perustehtävää ja pitkän aikavälin kehittämistä. Toiminnassa tarjotaan mahdollisimman monelle opistolaiselle mahdollisuuksia osallistua niin liikkuvuusjaksoille kuin kotikansainvälisyyteen. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Strategian laadintaan ovat osallistuneet opiston hanketoiminnasta vastaavat henkilöt, päätoiminen henkilöstö sekä tuntiopettajien ja aikuisopiskelijoiden edustajia.

Toimintaympäristö ja tavoitteet

Kansainvälisyys on yksi Sastamalan Opiston toiminnan tärkeistä painopisteistä. Kansainvälisen toiminnan ja tämän strategisen asiakirjan pohjana toimivat opiston perustoimintaa ohjaava Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) sekä Sastamalan kaupungin strategia. Kansainvälisen toiminnan keskeinen rahoitusmuoto on Erasmus+ -hankerahoitus.

Kansainvälisyys näkyy vahvasti ja läpileikkaavasti opiston toiminnan missiossa, arvoissa ja visiossa, jotka ovat uudistettu lukuvuonna 2024–2025.

Kansainvälinen toiminta on opiston johdon tukemaa ja sen keskeisinä tavoitteina on

  • edistää henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä tukea elinikäisen oppimisen toteutumista
  • vahvistaa kansainvälisiä valmiuksia, kielitaitoa sekä monikulttuurisuuden ymmärtämistä, arvostamista ja hyväksymistä
  • edistää aktiivista kansalaisuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta sekä oppimis- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä
  • lisätä henkilöstön ajantasaista osaamista, tukea ammatillista kehittymistä ja vahvistaa kansainvälisten toimintaympäristöjen tuntemusta
  • hyödyntää kansainvälisistä yhteistyö- ja liikkuvuustoiminnoista saatua osaamista opetussuunnitelmien, kurssisisältöjen ja opiston toiminnan kehittämisessä
  • vahvistaa kansainvälisyyden näkyvyyttä opetuksessa, oppimisympäristöissä ja pedagogisissa käytännöissä
  • tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä kartuttaa kielitaitoaan ja ymmärrystä vieraista kulttuureista
  • lisätä osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotikansainvälistymistä paikallisessa toimintaympäristössä.

Toimintamallit ja yhteistyö

Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja -arvoisuus ovat kiinteä osa opiston perustoimintaa ja toimintakulttuuria.

  • Kansainvälisyysosaamista edistetään vahvistamalla myönteisiä asenteita, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen sekä integroimalla kansainvälisyys osaksi opetussuunnitelmia.
  • Liikkuvuustoimintaa kehitetään strategisten tavoitteiden ja toimintaympäristön tarpeiden mukaisesti, ja opisto toimii myös vastaanottavana organisaationa opiskelija- ja henkilöstövaihdoissa.
  • Erasmus+ -akkreditoinnin mahdollistamat opiskelijoiden ryhmä- ja yksilöliikkuvuudet sekä henkilöstön liikkuvuusjaksot muodostavat keskeisen osan opiston kansainvälistä toimintaa.
    • Henkilöstön kansainvälistymistä tuetaan työnvarjostusjaksoilla (job shadowing), täydennyskoulutuksilla sekä laajentamalla liikkuvuusjaksomahdollisuuksia, kuten opettaminen ulkomailla.
  • Kansainväliseen toimintaan sisältyvät valmistelevat vierailut, kansainvälisten hankkeiden suunnittelu ja valmistelu sekä hankkeisiin liittyvät kokoukset ja koulutustilaisuudet.
  • Opisto edistää kotoutumista ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla koulutusta maahanmuuttajille sekä vahvistamalla eri kieli- ja kulttuuritaustoja edustavien opiskelijoiden osallisuutta.
  • Monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä henkilöstössä edistetään rekrytoimalla eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia opettajia.
  • Kansainvälisyystyötä vahvistetaan yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.
  • Kotikansainvälisyyttä toteutetaan suunnitelmallisesti henkilöstöä ja opiskelijoita osallistavilla toimintamalleilla, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta.
  • Kansainvälisen toiminnan tuloksia, hyviä käytäntöjä ja osaamista jaetaan aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä yhteistyöorganisaatioiden kanssa.
  • Kansainvälisyyttä edistetään opetusyhteistyön, yhteisten kurssien, kumppanuusverkostojen ja benchmarking-toiminnan avulla opiston toiminnan jatkuvan kehittämisen ja laadun vahvistamiseksi.

Opiston kansainvälisen yhteistyön maantieteelliset painopistealueet sijoittuvat ensisijaisesti Eurooppaan. Yhteistyötä tehdään erityisesti erilaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä opistossa opetettavien aineiden asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Kumppanuuksien valinnassa painotetaan toimijoita, joiden arvot, tavoitteet ja toimintatavat ovat yhteneväisiä opiston perustehtävän ja strategisten linjausten kanssa. Tavoitteena on vastavuoroinen ja pitkäjänteinen yhteistyö, joka tukee sekä henkilöstön että opiskelijoiden kansainvälistymistä ja osaamisen kehittymistä. Opisto pyrkii toimimaan arvostettuna yhteistyökumppanina paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kehittämään kumppanuuksiaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Resurssit

Opiston kansainvälistä toimintaa johtaa rehtori. Kansainvälisten hankkeiden valmistelusta, hakuprosesseista, koordinoinnista ja hallinnoinnista vastaavat koulutussuunnittelijat. Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen sekä opiston järjestämien kansainvälisten toimintojen koordinoinnista vastaa koulutussuunnittelija ja toteutukseen osallistuu opiston henkilöstö ja opiskelijat.

Kansainvälisen toiminnan keskeisiä rahoituslähteitä ovat Erasmus+ -ohjelma ja Nordplus-ohjelma. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen ja kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävää, ja sen toteuttaminen perustuu hankerahoituksen lisäksi tarvittavaan omarahoitusosuuteen.

Hankkeiden hallinnointi, talousseuranta ja päätöksenteko toteutetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja voimassa olevien ohjaavien asiakirjojen sekä rahoittajien ehtojen mukaisesti. Rehtori ja hankekoordinaattori vastaavat yhdessä hankkeiden asianmukaisesta toteutuksesta ja resurssien hallinnasta.

Riskienhallinta ja laatu

Kansainväliseen toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Riskienhallinta kattaa muun muassa taloudelliset, toiminnalliset, turvallisuuteen, aikatauluihin ja yhteistyökumppanuuksiin liittyvät riskit. Riskien hallintaa tukevat selkeät vastuut, ajantasaiset ohjeistukset sekä ennakoivat toimintamallit poikkeustilanteita varten.

Kansainvälisen toiminnan laatu perustuu suunnitelmalliseen toteutukseen, selkeästi määriteltyihin vastuihin sekä toiminnan jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Toimintaa kehitetään systemaattisesti palautteen, dokumentoinnin, hyvien käytäntöjen ja vertaisoppimisen pohjalta siten, että se tukee opiston perustehtävää ja strategisia tavoitteita.

Kansainvälinen toiminta toteutetaan eettisesti, vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Toiminnassa noudatetaan avoimuuden, luottamuksen ja hyvän hallinnon periaatteita sekä huomioidaan ihmisoikeudet, kestävä kehitys, saavutettavuus ja kulttuurinen sensitiivisyys. Tavoitteena on varmistaa, että kansainväliseen toimintaan osallistuminen on mahdollisimman saavutettavaa ja tasavertaista kaikille osallistujille.

Seuranta, arviointi ja viestintä

Kansainvälisyystoiminnan seuranta ja arviointi perustuvat sekä määrällisiin että laadullisiin mittareihin ja indikaattoreihin. Toimintaa seurataan ja arvioidaan laadullisesti ja määrällisesti rahoittajille (OPH, kaupunki) vuosittain liikkuvuustilastoinnin ja henkilöstön täydennyskoulutustilastojen avulla sekä hankeraportoinnissa. Yksittäiset liikkuvuusjaksot muodostavat kokonaisuuden, jota arvioidaan systemaattisesti kerätyn palautteen pohjalta. Palautetta kerätään sekä osallistujamääristä ja toteutuneista liikkuvuuksista että toiminnan sisällöllisestä laadusta, vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Seurannan tuloksia hyödynnetään kansainvälisyystoiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja strategian päivittämisessä.

Seurannasta ja arvioinnista vastaavat hankekoordinaattori ja rehtori. Arviointi toteutetaan säännöllisesti hankekauden aikana sekä tarkastellaan laajemmin toimintakauden päättyessä.

  • Jokaisen liikkuvuusjaksolle osallistuneen henkilöstön jäsenen kanssa käydään palautekeskustelu, jonka tavoitteena on arvioida jakson tavoitteiden toteutumista, oppimiskokemuksia ja toiminnan kehittämismahdollisuuksia.
  • Kansainvälisiin liikkuvuuksiin osallistuvat henkilöstön jäsenet ja opiskelijat jakavat kokemuksiaan ja laativat raportin ulkomaanjaksosta. Raportit julkaistaan matkatarinoina opiston verkkosivuilla sekä EPALE:ssa.
  • Ulkomailta opistoon saapuvat asiantuntijat tuottavat vierailustaan opistolle dokumentaation, kuten blogikirjoituksen tai videopäiväkirjan, ja osallistuvat aktiivisesti opetustoimintaan esimerkiksi esittelemällä kotimaansa koulutusjärjestelmää opetuksen seuraamisen ohella.
  • Palautteita käsitellään henkilöstön kokouksissa ja hankkeiden verkostokokouksissa.
  • Opiston kansainvälistä osaamista, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan ja viestitään systemaattisesti sidosryhmille osana vaikuttavaa ja avointa kansainvälisyystyötä.

Opiston kansainvälisestä toiminnasta viestitään suunnitelmallisesti ja monikanavaisesti. Viestinnästä vastaavat hankekoordinaattori ja opiston viestinnästä vastaava koulutussuunnittelija. Viestintää toteutetaan opiston verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa, tapahtumissa, henkilöstötilaisuuksissa sekä muissa sähköisissä viestintäkanavissa. Kansainvälisen toiminnan näkyvyyttä edistetään myös yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen sekä alan tapahtumien kanssa. Medianäkyvyyttä vahvistetaan aktiivisella viestinnällä ja tiedottamisella. Toiminnan tuloksia, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan aktiivisesti myös kansallisilla ja eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla osana aikuiskoulutuksen kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Keskeiset painopistealueet kaudella 2026–2029

  • Kansainvälisyyden integroiminen osaksi opiston perustehtävää, toimintakulttuuria ja strategista kehittämistä kaikilla toiminnan tasoilla.
  • Kansainvälisen toiminnan systemaattinen hyödyntäminen opiston mission, arvojen ja vision toteuttamisessa.
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien, kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen sekä monikulttuurisuustaitojen vahvistaminen.
  • Erasmus+ -suunnitelman mukaisten kansainvälistymismahdollisuuksien kehittäminen ja tarjoaminen henkilöstölle ja opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmäliikkuvuusjaksojen kautta.
  • Kotikansainvälisyyden vahvistaminen ja sen vakiinnuttaminen osaksi opiston lukuvuoden toimintaa.
  • Kansainvälisten verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien ylläpitäminen ja laajentaminen opiston toiminnan kehittämisen tueksi.
  • Kotouttamiskoulutuksen kehittäminen osana opiston kokonaisuutta sekä eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden osallistumisen, yhdenvertaisuuden ja yhteisöön kiinnittymisen vahvistaminen.
  • Vuorovaikutuksen ja kohtaamisten lisääminen kotouttamiskoulutuksen opiskelijoiden, muun opiskelijakunnan ja henkilöstön välillä yhteisöllisyyden sekä kulttuurienvälisen ymmärryksen vahvistamiseksi.
  • Opiskelijoiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen kansainvälisen toiminnan keinoin.
  • Kestävän kehityksen ja vihreän matkustamisen periaatteiden huomioiminen kansainvälisessä toiminnassa.