Saksan kielen opiskelijat tutustumassa Saksan Volkshochschule Marburg-Biedenkopfiin

Sastamalan Opiston Erasmus+ -akkreditoinnin mahdollistama opiskelijoiden ryhmäliikkuvuusjakso Näkökulmia Euroopasta suuntautui keväällä 2024 Saksan Marburgissa sijaitsevaan opiston yhteistyöoppilaitokseen Volkshochschule (VHS) Marburg-Biedenkopfiin. Liikkuvuusjaksolle osallistui viisi kurssilaista opettaja Nina Dannertin johdolla.

Tutustu kurssilaisten oppimispäiväkirjaan:

Lauantai 13.4.

Matkustimme junalla Sastamalasta Turun satamaan ja astuimme Viking Grace -laivaan Turussa lauantai-iltana. Kuuden henkilön ryhmämme oli tavannut ensimmäisen kerran runsasta viikkoa aikaisemmin Sastamalan Opistossa, etukäteen emme ryhmänä tunteneet toisiamme. Seikkailu Saksaan alkoi siis laivamatkalla.

Sunnuntai 14.4.

Herätys oli varsin varhain sunnuntaiaamuna ja hytissämme ilmenikin ongelma. Yksi kännykkä oli pudonnut kerrossänkyjen väliin sellaiseen kohtaan, että sitä ei pystynyt sieltä poimimaan. Saimme kuitenkin laivan infon kautta henkilökunnan edustajan paikalle ja hänen onnistui onkimaan metallisen vaatehenkarin avulla kännykkä esille. Matka saattoi jatkua onnellisesti ja tässä vaiheessa aikataulussa Tukholmassa. Satamasta siirryimme bussilla ja osa tihkusateessa reippaasti kävellen rautatieasemalle, Stockholm Central, nauttimaan yhteistä aamiaista, ennen kuin junamme lähti Malmöä.

Junamatka sujui mukavasti matkaeväitä nauttien ja koko ajan vain keväisempiä maisemia junan ikkunasta seuraten. Jossain vaiheessa selvisi, että juna olikin joutunut ratahäiriöstä johtuen käyttämään pidempää kiertoreittiä ja oli aikataulusta myöhässä. Ruotsinkielisen kuulutuksen perusteella menimme ravintolavaunuun selvittelemään englanniksi jatkoyhteyksiemme tilannetta Malmöstä ja edelleen Kööpenhaminasta Hampuriin. Ystävällinen henkilökunta otti tiedot ylös ja tuli myöhemmin istuinpaikoillemme antamaan tarkemmat jatkotiedot. Isompaa ongelmaa ei tullut jatkoyhteyksien suhteen.

Malmöstä siirryimme toisella junalla Ison-Beltin siltaa pitkin osin tunnelissa Kööpenhaminan rautatieasemalle ja sieltä edelleen Hampuriin suuntaavaan junaan. Tanskan vierailumme oli varsin lyhyt, lähinnä jäi mieleen tanskandoggi, jonka näimme väliasemalla junan ikkunasta ja toki komea Kööpenhaminan rautatieasema, josta juna Hampuriin lähti sunnuntaina iltapäivästä. Sunnuntai-iltana saavuimme onnellisesti Hampuriin Central Stationille ja kävelimme lyhyen matkan hotellille.

Maanantai 15.4.

Maanantaiaamuna nautimme hotellissa aamiaista ja katselimme lyhyesti ympäristöä. Lähellä oli kirkko. Hampuri tuntui hyvin keväiseltä, sillä puissa oli tuoreet vihreät lehdet ja esimerkiksi kirsikkapuu ja Magnolia kukki upeasti! Lisäksi sää suosi maanantaipäiväämme, oli sopivan lämmintä ja sateetonta kävellä puistojen halki. Jatkoimme matkaamme Hamburg Hbf – päärautatieasemalta kohti Marburgia. Saavuimme maanantai-iltana junamatkoihin liittyvien kommellusten ja muutosten jälkeen vihdoin Marburgiin.

Tiistai 16.4.

Vierailu DIZ Museumiin (Dokumentations- und Informationszentrum (DIZ) Stadtallendorfissa (sijaitsee Marburgin piirikunnassa n. 50 km päässä). Museossa oli dokumentoitu kansallissosialismin aikaisen (v. 1938-1945) pikkukylän Stadtallendorfinmuuttuminen jättiläismäiseksi räjähde- ja ammustuotannon tuottajaksi pakkotyövoimalla. Itse sain vierailulta mukaani 472-sivuisen kirjan ”Boden gut gemacht”- Die Sanierung desRustungsaltstandortes Stadallendorf. Eli kaupungin maa-ainekset olivat pahoin saastuneetpohjavesiä myöden toisen maailmansodan natsihallinnon aikaisen ammustehtaan takia. Yli 60vuotta kestäneiden puhdistustöiden jälkeen maa-aines oli nyt saatu jälleen puhtaaksi ja elämäkaupungissa jatkuu maahanmuuttajavaltaisen työvoiman voimin.

Vuonna 1938 natsihallinto oli valinnut Stadallendorfin kaupungin sillä kriteerillä, että vettä ja metsää on ympärillä. Lisäksi oli tärkeää, ettei lähistöllä ole paljon asutusta (1500 henkilöä). Pakolla paikkaan siirrettyjä työntekijöitä oli n. 20000 ja he olivat 29:sta maasta. Johtajan mukaan joku olisi ollut myös Suomesta, mutten kyllä löytänyt tähän todisteita museon dokumentteja tutkiessa. Näistä maista, joista työvoimaa on siirretty Stadallendorfiin, on tehty myös opinnäytetöitä. Museolla itsellään ei ole tutkijoita, mutta se voi antaa tutkimusaiheita eri maiden yliopistojen opiskelijoille. Ammus- ja räjähdetehtaan alueella oli 10 kasarmileiriä, 650 bunkkeria puiden suojassa ja lisäksi oli omarautatie sekä putkiverkosto. Stadallendorfin tehdas oli Euroopan suurin räjähteiden tehdas ja yksi Saksan kansallissosialismin aseteollisuuden tukipilareista. Nykyisin suklaasta tunnettu Ferrero (Mon Cheri), Kinder tuottaa suklaata eri puolille maailmaa. Myös Suomeen tulevat Ferreron suklaat ja Kinder-munat tulevat täältä.

Positiivista Marburgissa on se, että se sijaitsee kauniin pyhiinvaellusreitin varrella. Kaupungin keskellä on korkea vuori Landgrafen, jolla sijaitsee linna. Sinne kipuaminen teki hyvää kropalle. Vuorelta näkyi hyvin myös Lahm-joki, joka virtaa kaupungin keskellä. Kaupungissa on myös n.1100-luvulta Elisabethinkirkko, joka on vanha pyhiinvaelluskirkko. Esimerkiksi VHS-Marburgissaoli keväälle kurssi pyhiinvaelluksesta ja ilmoitin, että haluaisin osallistua jos olisin paikalla. Marburgissa on myös kirkollista historiaa. Marburgissa on käyty aikoinaan v. 1529 uskontokeskustelu Lutherin ja Zwinglin välillä. Teologit ovat olleet eri mieltä vain yhdestä asiasta ehtoollisella: Lutherin mukaan ehtoollisleivässä ja viinissä on Jeesus todella läsnä fyysisesti. Sveitsiläisten mielestä vain kuvannoillisesti. Kevät oli jo pitkällä Marburgissa, kun siellä vierailimme.

Keskiviikko 17.4.

Keskiviikkona 17.4. Stefan nouti meidät klo 9.30 pikkubussilla ja matka suuntautui Kirchhainiin. Aamupäivällä saimme osallistua opiston Hatha-Yoga -kurssille paikallisten ihmisten kanssa. Joogatunti oli mukava, sopivan tasoinen meille ja siinä oli tuttuja elementtejä Sastamalan Opiston jooga-pilatestunneilta, mutta myös joitakin erilaisia elementtejä. Tunnin jälkeen meille tarjottiin teetä ja pientä purtavaa ja saimme keskustella muiden osanottajien kanssa.

Torstai 18.4.

Pääsimme torstaina vierailemaan VHS Marburg-Biedenkopfin saksan kielen tunnilla. Ryhmässä oli vajaa kymmenen ulkomaalaistausta aikuisopiskelijaa opettajineen. Ryhmä otti meidät suomalaiset hyvin ystävällisesti vastaan ja kaikesta näki, että he olivat valmistautuneet yhteiseen tuntiimme huolellisesti. Opiskelijat olivat leiponeet meille kotonaan erilaisia leivonnaista, kolme eri laatua, jotka olivat tyypillisiä heidän kotimaalleen sekä tarjosivat suklaata. Me puolestamme veimme heille tuliaisena Fazerin suklaarasian.

Yhteinen tuntimme alkoi esittelykierroksella, jossa jokainen kertoi itsestään ja taustoistaan sekä kurssille tulostaan haluamiaan asioita. Oli hyvin mielenkiintoista kuulla sekä sikäläisten opiskelijoiden että myös toisaalta oman ryhmämme esittelyt saksan kielellä. Ryhmän opiskelijat puhuivat jo kaunista saksaa, vaikka osa heistä oli ollut Saksassa ja kieliopetuksessa vasta noin kolme kuukautta, osa noin vuoden verran. Opiston Saksan tunneille he osallistuivat viitenä päivänä viikossa aina neljä tuntia kerrallaan iltapäivisin ja lisäksi he tekivät annetut kotitehtävät. Opiskelu oli siis tiiviin tehokasta ja selvät tulokset oli kuultavissa heidän puheenvuoroissaan. Opettaja veti ryhmää ilmeisen tehokkaasti ja opiskelijat olivat motivoituneita oppimaan sujuvaan saksan kieltä. Ryhmässä oli sekä miehiä että naisia, muutama varsin nuori täysi-ikäinen ja muut varttuneempia aikuisia. Osa oli taustaltaan esimerkiksi turkkilaisia.

Saksan kielen opiskeluryhmä oli etukäteen tutustunut Suomeen ja Suomen ajankohtaisiin asioihin. Jokainen oli valmistautunut useammalla ajankohtaiskysymyksellä, joita esittivät meille vuorotellen. Saimme hieman ponnistella vastaustemme kanssa, sillä yksiselitteistä syytä esimerkiksi Suomen nykyiseen alhaiseen syntyvyyteen on vaikea lyhyesti kertoa. Toisaalta keskustelimme esimerkiksi siitä, miksi Suomi on tutkitusti jo 7 kertaa maailman onnellisin kansa. Vastausta tähänkin jouduimme pohdimme useista näkökulmista. Teimme myös kysymyksiä ryhmäläisille ja heidän opettajalleen. Vierailu oppitunnilla oli mielenkiintoinen. Kiittelimme vielä lopuksi ystävällisestä vastaanotosta ja ryhmän hyvästä saksankielen osaamisesta.

Perjantai 19.4.

Paluu kotiin oli perjantaina osin lentokoneella ja osin junalla matkaten.

Reissu oli kokonaisuutena hyvin mielenkiintoinen ja antoisa, ryhmän kanssa koimme monta hauskaa hetkeä ja kommellusta. Oli upea kokemus lähteä tuntemattomien ihmisten kanssa Interrailille ja tällaiseen Erasmus+ -vaihtoon. Monenlaista tarinaa ja tilannetta tuli kohdattua – niin saksan kielen kanssa kuin muutoinkin. Jossain kohtaa erilaisia keskusteluja käydessämme keksittiin omassa ryhmässä aforismi: ”Ei ole helppoa olla ihminen”, mutta toisaalta parasta matkassa oli omasta mielestäni ihmiset, niin oma ryhmä, kuin kaikki tapaamamme VHS-opiston ja muutkin ihmiset – saksaksi, suomeksi tai englanniksi. Saksan historiaan tutustuminen linnan ja DIZ-vierailun kautta oli valaisevaa ja ymmärrykseni saksalaisesta kulttuurimaaperästä lisääntyi. Saksan kieleen sain läheisemmän suhteen myös – tottakai! Kiitos, että sain olla mukana!

Teksti: Sirkku Aarinen ja Minna Järvinen

Kuvat: Kurssilaiset

Näkökulmia Euroopasta, kielet, 2024

• Näkökulmia Euroopasta - Kansalaisopiston vaihto-opiskelujaksot -kurssien tavoitteena on vahvistaa kansainvälisyyttä, tukea perustaitojen oppimista, aktiivista kansalaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Toiminnan tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kansainvälisyys- ja kielitaitoja sekä monikulttuurisuuden ymmärtämistä. Kurssit pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman monelle kiinnostuneella mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan.
• Näkökulmia Euroopasta - kansalaisopiston vaihto-opiskelijaksot koostuvat lähitapaamisesta Sastamalassa, mahdollisuuksien mukaan vihreän matkustamisen keinoin tehtävästä liikkuvuusjaksosta sekä palauteosiosta. Lähitapaamiseen Sastamalassa kuuluu mahdollisuuksien mukaan verkkotapaaminen vastaanottavaan organisaatioon.
• Kielten kevään 2024 liikkuvuusjakson kohderyhmänä oli Sastamalan Opiston täysi-ikäiset opiskelijat, joiden saksan kielitaitotaso on vähintään A1 (alkeet). Kielten opiskelusta on voinut olla pidempi tauko. 
• Kielten kevään 2024 liikkuvuusjakson tavoitteet toteutui kurssilaisten arvion mukaan hyvin tai erinomaisesti. Rohkeus käyttää saksan kieltä kasvoi ja saksan kielen ymmärrys lisääntyi monella tasolla, kuten kielen rakenne, kielen vaikutus suomen kieleen (lainasanat) ja lausuminen. Kulttuuritiedon koettiin olevan tärkeää kansainvälisyydelle ja sen tuovan hyötyä tulevissa eri ihmisten kohtaamisissa. 
• Ote kurssilaisen palautteesta: "Kokemus vieraasta kielestä tällä tavalla vaikuttaa myös näkökulmaani muihin kieliin, esim. englanti, jota käytän paljon. Toisaalta näkemys meistä suomalaisista osana Eurooppaa ja sen kulttuuria, jotenkin koin saksalaiset yleisesti läheisemmäksi, samantyyppisiksi kuin suomalaiset jossain määrin. Jotkin ennakkoluulot madaltuvat ja tarvittaessa yhteydenotto saksalaisiin olisi helpompaa."