Oli hienoa, että nopealla aikavälillä lähtöni onnistui. Kiitos siitä Sastamalan opistolle. Jaksolle lähtö jännitti, koska matkustaminen on koronan ja muiden syiden takia jäänyt moneksi vuodeksi. Oli kuitenkin hieno huomata, että edelleen maailmalla pärjää, vaikka paikallista kieltä ei niin hyvin hallitsisikaan. Yllätyksekseni useimmat italialaiset puhuivat erittäin hyvää englantia.

Kohteeseen päästyäni vastassa oli opettajakollegani, joka oli jo viikon ajan tutustunut paikallisiin opetustunteihin sekä liikunnan että ruoka- ja viinikurssien osalta. Hän myös puhuu sujuvaa italiaa ja jaoin hänen kanssaan mukavan Air BnB-asuntomme yhteisen viikon ajan.

Olimme olleet yhteydessä kohdemaan oppilaitoksen kanssa sekä sähköpostitse että zoomin välityksellä ennen matkaa ja he olivat suunnitelleet meille lukujärjestyksen kiinnostuksen kohteidemme perusteella. Harmikseni juuri eniten kiinnostavat Balli di Gruppo-tanssitunnit jäivätkin jo viikkoa aiemmin kesätauolle. Onneksi joka päivälle löytyi kuitenkin tunteja: Body sculpt- muokkaustuntia, pilatesta ja joogaa, osallistuinpa myös ruokakursseille, englannin tunneille ja jopa taidehistorian tunnille.

Ohjasin yhdessä italialaisopettajan kanssa heti ensimmäisenä päivänä Body sculpt-tuntia ja keskiviikkona ohjasin oman HIIT-lihaskuntotunnin tälle samaiselle opettajalle sekä hänen ryhmälleen.

 Yhdessä opettajakollegan kanssa pidimme myös Visit Finland-tunnin kiinnostuneille opiskelijoille ja tarjosimme tuomiamme tuliaissuklaata, lakritsia, salmiakkia ja hapankorppua heille. Moni Udinen yhteistyöoppilaitoksen henkilökunnasta sekä oppilaista olikin käynyt aiemmin Suomessa ja osa myös vieraillut Sastamalan opiston vieraana.

Viimeisenä päivänä koululla oli “kevätjuhla, joka kuvattiin ja jossa käytiin läpi kulunutta vuotta, budjettia ja virallisia asioita. Lopussa oli ulkona tarjoilu, kevyttä sormiruokaa ja viiniä. Samalla lounaan lomassa ehdimme vaihtaa kuulumisia ja tutustua muihinkin koulun opettajiin.

Kaikkinensa jakso oli erittäin antoisa. Tekemistä ja tunteja riitti joka päivälle ja asuntomme ja koulun väliä tuli käveltyä monta kertaa päivässä. Oli mukava huomata, että italialaiset olivat vieraanvaraisia ja meidät vastaanotettiin avosydämin.

Osa tuntiopettajista ei puhunut englantia, mutta yhteistyö sujui silti hymyssä suin ja ohjasimme erään opettajan kanssa tunnin yhteistyössä. Osa opettajista ei tiennyt osallistumisestamme tunnille etukäteen ja tämä aiheutti hieman hämmennystä sekä muissa osallistujissa, että opettajassa. Osallistujat olivat pääsääntöisesti erittäin hyväkuntoisia työikäisiä tai eläkeläisiä, ruokakurssilla oli myös nuorempaa väkeä.

Ryhmäliikuntakonseptit toimivat yllättävän samalla tavalla, ohjaaja merkitsi listaan paikallaolijat ja korona näkyi vielä käsidesien, desinfiointiaineiden ja lattiamerkkien ahkerana käyttönä. Tunnilla soi taustamusiikki ja paljon hyödynnettiin myös välineitä, kuten muovisia puutarhatuoleja ja pikkuisia palleja, käsipainoja ja kuminauhoja. Joogatunti pidettiin koulun pihamaalla, koska ilma oli loistava.

Koulun somekanava oli lähinnä instagram ja messenger, heillä ei ollut omia Facebook-sivuja. Udinesta ei myöskään löytynyt yksityistä kuntokeskusta, jossa olisi voinut käydä katsastamassa uusia ryhmäliikuntakonsepteja.

Job Shadowing- jaksoni oli siis mieltä avartava kokemus nähdä samaa toimintaa järjestettävän eri maassa. On hienoa saada verkostoitua ja luoda suhteita myös muiden maiden opettajiin ja toivonkin, että myös Udinen opettajat innostuvat hankkeesta ja tulevat Sastamalaan!

Teksti ja kuvat Riikka Lausniemi.